Miten varustaa pyöränsä ja itsensä talvea varten?

Talvipyöräily on hyvällä kelillä melkein kuin mitä tahansa pyöräilyä. Pakkaslumi pakkautuu tiiviiksi jalkojen ja renkaiden alla, ja pyörä kulkee siinä mukavasti. Alusta on vain jonkin verran liukkaampi kuin kesämaan aikana.

Harmillisesti talvi ei ole edes täällä Napapiirillä enää pelkästään kaunista ja tasaisen lumista. Plussakelejä ilmaantuu läpi talvikuukausien, aiheuttaen loskaa ja jäätä. Tietysti myös ihan tavanomainen lumisade muuttaa ihanan pyöräilybaanan pehmeäksi muhjuksi, jossa pyörän renkaat kulkevat omia polkujaan ohjauksesta välittämättä.

Kelin lisäksi talven tuntomerkkejä ovat kylmyys ja pimeys. Näihin on pyöräilijän myös varustauduttava.

Nastarenkaat vai ei?

Voi kyllä! Ainakin, mikäli asut muualla Suomessa kuin aivan etelärannikolla. Talvi kestää parhaimmillaan puolisen vuotta, ja pyöräilymukavuus kärsii huomattavasti, jos koko sen ajan on ajettava varovasti ja siitä huolimatta vähän väliä kaatuillen.

Melkeinpä mihin tahansa pyörään voi vaihtaa nastarenkaat, ehkäpä vain kapearenkaisia maantie- ja triathlonpyöriä lukuunottamatta. Nastarenkaat vievät kesärenkaita enemmän tilaa, ja tämä pitää ottaa huomioon, varsinkin jos pyörässä on lokasuojat. Pääasääntöisesti kuitenkin samalla tai kapeammalla kokomerkinnällä varustettu nastarengas sopii pyörään.

Maastopyörä tai fatbike ovat ihanteellisiä talvipyöriä lumisilla alueilla. Leveä rengas ei uppoa syvälle lumeen ja ohjaus on vakaampaa ja helpompaa. Kesämaastoon tarkoitetut karkeakuvioiset renkaat sopivat sellaisenaankin talvipyöräilyyn, mutta myös näihin pyöriin on saatavilla nastarenkaita, jotka helpottavat pitoa liukkailla keleillä.

Nastarenkaissa, kuten muissakin renkaissa, on hintavaihtelua. Hintaan vaikuttavat mm. nastojen lukumäärä ja renkaan koostumus. Kaikki nastarenkaat ovat sileää kesärengasta pitävämmät talvella, mutta enemmän on enemmän niin nastoissa kuin pidossa.

Valot ja heijastimet

Pakollisia valoja pyörässä tai pyöräilijässä ovat valkoinen etuvalo ja punainen takavalo. Valo saa vilkkua, ja se saa olla kiinni vaikkapa kypärässä tai repussa, kunhan se näkyy pimeällä ja hämärässä. Lisäksi pyörässä on oltava heijastimet eteen, taakse ja sivuille myös valoisaan aikaan.

Valojakin on erilaisia: laki määrää, että pyöräilijä nähdään, mutta itse pyöräilijästä riippuu, kuinka paljon hän haluaa nähdä. Tehokkaampi valo edessä auttaa, jos ajat paljon valaisemattomilla osuuksilla, muuten pieni ”tuikku” riittää.

Entäpä vaatetus?

Talvipakkasilla pyöräillessä eniten kylmälle alttiina ovat kädet, varpaat, kaula, nenä ja posket sekä pakarat. Hyvät tuulenpitävät ja paksut hanskat ovat hyvä satsaus, samoin tuubihuivi jonka voi laittaa kaulan lisäsuojaksi huivin alle tai nostaa kypärämssyksi korvia ja poskia suojaamaan. Viimassa pyöräily myös aiheuttaa helposti kyynelten virtaamista, minkä takia suojalasit ovat hyvä keksintö. Silmälasit ajavat yleensä saman asian.

Usein liikkeellelähtiessä on kylmä, ja kun on jonkin aikaa ajellut, alkaa olla jo liiankin lämmin. Kerrospukeutuminen auttaa, kun haluat viilentää kesken matkan.

Kuulostaa turhan työläältä…

…mutta ei se tietenkään ole. Voit aloittaa jollain komponentilla, ja lisätä varustelutasoa tarpeen mukaan. Nastarenkaista on hyvä lähteä liikkeelle. Jos ne ensimmäisenä talvena jäävät vähälle käytölle, voit lohduttautua sillä että ne kestävät vuosia, ja ehdit kyllä innostua talvipyöräilystä myöhemminkin.

Tiivistetysti:

• Nastarenkaat
• Valot eteen ja taakse
• Lämmintä päälle

Näillä pääsee hyvin liikkeelle!